Ukin luona oli myös monta asiaa mihin ei olisi saanut koskea, mutta koskin kuitenkin. Nukuimme lattialla, patjoilla, yläkerrassa. Oli kiva päästä taas äidin viereen, tunnustan, nukahdin illalla pää äidin rinnalla, sydän ääniä kuunnellen. Kotia tullessa tämä lysti ei tietenkään jatkunut, vaan piti mennä pinnasänkyyn vaikka kuinka protestoin. Sylissäkin sain olla siellä Vaasassa enemmän. Ruokahommatkin hoidettiin sylitysten, joten oli helpompi kiemurrellen laittaa hanttiin ja pääsin sinä sitten taas aika hyvästi maidon makuun. Kotona tämäkään ilo ei sitten jatkunut, joten olen nyt parina iltana tapittanut äitiä ja lusikkaa suu tiukasti suljettuna, niin kauan että ne on luovuttaneet.
Vaasassa nousimme aina viideltä, pelasin pari tuntia korttia tai shakkia, paitsi viimeisenä aamuna, kun blondi ratsu oli hukassa ja sitten syötiin puuro ja mentiin kahdeksalta torkuille. Torkkujen jälkeen tälläydyttiin, "syötiin" ja lähdettiin ulos. Iltasella palasimme juuri sopivasti iltahommille ja suoraan sänkyyn. Nukahdin aina ennätysajassa. Ensimmäisenä päivänä kävimme äidin ystävän ja minun vauvaystävän kanssa puistossa. Pidimme piknikiä ja kävimme kiikussa. Puiston jälkeen äiti meni serkkunsa kanssa syömään ja minä vetäsin toiset tirsat. Heräsin juuri sopivasti ennen ruokailun loppua ja sain pillin ja pari maissinaksua. Käytyämme pikaisella vaipan vaihdolla ukin luona, lähdimme vähän kauemmas katsomaan äidin veljeä ja minun isoja serkkupoikia. Siellä piti sitten taas syödä, mutta sillä kertaa sain onneksi sitä tasaista sosetta, joka menee paljon paremmin alas helteellä. Pitkä oli matka kumpaankin suuntaan, mutta itse viisiitti oli lyhyt. Sen verran tutuksi pääsin veljen vaimon kanssa, että juuri ja juuri sylissä uskalsin piipahtaa.
Toisena päivänä menimme mökille saareen. Siellä oli lystiä. Paikka oli kerrassaan valloittava. Pari anonyymia kuvaa alla ko aiheesta:
| Tällä me tultiin ja tähän me päädyttiin. Näkymä kaupunkiin päin. |
| Näkymä toiseen suuntaan. Tuossa oikeanpuoleisessa altaassa kävin pulahtamassa. |
| Kävyt ovat oravien suurta herkkua, maistoin vähän itekin. |
Torstaina palasimme kotia. Oli sekä kivaa, että ikävää. Kotona oli taas arki vastassa. Tosin oli kiva päästä potalle ja kaikki leluni tarkistin heti, ja kengät, isi oli varmaan leikkinyt niillä. Onneksi mikään ei ollut hukassa. Jätin äidin kellon Vaasaan piiloon, joten ehkä palaamme sitä pian hakemaan.