Pari päivää mennyt taas kuin siivillä äitiä kurittaessa. Sain selville että se ketale on kaavaillut aloittavansa jotain opiskelu- hommia. Se on tietenkin väärin. Olen koittanut saada äitiä muuttamaan mielensä.
Toissapäivänä vietimme äiti-poika laatuaikaa, kun isi oli... Siellä missä ne isit nyt joskus on, en ole pitänyt siitä sen kummenpaa kyselytuntia. Totta puhuakseni, olen melko tyytyväinen toisinaan isän poissaoloon, koska silloin äiti kantaa minua mukanaan repussa kokoajan. Mikä tietenkin pitemmän päälle on tylsää (etenkin jos äiti vaan kuorii pottuja ja laulaa joululauluja) ja silloin tulee isiaikaa ikävä. No, kuitenkin.. Äiti teki taas niitä typeriä hommia, mitä se yleensäkin yrittää tehdä, mutta tällä kertaa minä käyttäydyin kuin enkeli. Äitikin tuntui olevan tyytyväinen yllättävään lauhkeuteeni. Seuraavana päivänä äiti kuintenkin puhui taas siitä mystisestä opiskelusta. Tunsin oloni petetyksi. Opiskelu on varmaan joku lomailu ja laiskottelu juttu kärttyisille äideille.
Päätin osoittaa tarvitsevani äitiä keinolla millä hyvänsä. Tartuin äitiä naamasta kiinni. Se ei ollut yksinkertaista, mutta viimein sain silmän alta otteen kynsilläni. Puristin kuin viimeistä päivä, mutta äiti oli päättäväisempi ja sai otteeni irroitettua, ulistuaan ensin tovin. Hyvän merkin sain kuitenkin aikaseksi, nyt kaikki siellä opiskelussa tietävät että äiti on minun. En tietenkään luovuttanut kerta yrityksestä. Koitin tarttua äitiä kaulasta, poskesta, rinnasta, käsivarresta, jopa käsivarren sisäpinnalta. Kaikki yirykseni epäonnistuivat. Tästä turhautuneena puraisin äitiä tissistä. Ja pitää sitä muutenkin testata, että tarjottu tavara on aitoa. Nykyään kun suuhuni tungetaan kaikenlaista lusikan kuorruketta. Myös hammasharja on suuhuni laitettu. Tosin pidän hampaiden harjaamisesta melkein yhtä paljon kuin siitä äänestä jonka äiti päästää kun sitä puraisee nännistä.
Tänään olen erityisesti harrastanut kaikkia huvituksia, jotta en jatkuvasti ajattelisi tätä opiskelu ongelmaa. En nimittäin tiedä miten saan äidin muuttamaan mielensä. Olen yrittänyt myös itkeä aina isin kanssa ollessani, mutta ei se ole kovin helppoa itkeä jos on mukavaa. Lisäksi olen parhaani mukaan pakottanut äidin kanssani jo klo 20 sänkyyn. Kuullostaa ehkä julmalta, mutta annan minä äidin käydä 30min ajan jalkeilla, en sentäs ole mikään tyranni.
